VTT: Polttomoottorin päästöt pienemmät kuin sähköauton
Päivän Iltalehti on haastatellut VTT:n polttoaine- ja voitelulaboratorin (Otaniemi) johtavaa tutkijaa, Juhani Laurikkoa, joka toteaa, että otsikon väitteessä on vinha perä. Sähköautofanit tuntuvat unohtavan kokonaan, että jossain se sähkö on tehtävä ja siellä syntyvät päästöt, sitten tulevat siirtohäviöt, akkujen hyötysuhdehäviöt yms.
Edelleen Laurikko toteaa, että sähköautojen akkukysymys on ongelma, kuka haluaa maksaa muutaman vuoden päästä 20 000 euroa uudesta akusta? Teslan konseptia, 300 hp:n sähköauto hän pitää älyttömänä. Tosin Tesla (kirjoittajan mielipide) on ohittanut sen ansan, että sähköauton pitäisi olla silitysraudan näköinen.
Juhani Laurikko uskoo akkuautojen sijaan vetyautoon muutaman vuoden sisällä. Tässä ystäväni, vein aikoinaan Laurikon Birminghamiin tutustumaan VTT:lle hankittuun Froude Consinen alustadynamometriin, Laurikko tuntuu unohtavan kemian, vety ei ole polttoaine, sitä ei esiinny vapaana luonnossa merkittäviä määriä.
Laurikon mukaan vetyä voidaan valmistaa "kemiallisesti", hän tarkoittanee metaanin konvertoimista vedyksi tulistetulla höyryllä ja katalyytilla. Se vaatii paljon fossiilisia ja on kysymysmerkki, säästetäänkö tällä mitään. Jos vety elektrolysoidaan vedestä ydinsähköllä, hiilitase on parempi, myös neljännen sukupolven korkean lämpötilan kaasujäähdytteiset ydinvoimalat tuottavat joko vetyä tai sähköä jotakuinkin yhtä hyvällä hyötysuhteella, suomensin tästä aikoinaan SciAmin jutun TM:lle.
Olisiko sittenkin järkevintä polttaa se hiilivety suoraan auton moottorissa eikä rakentaa kokonaan uutta kallista infraa "for nothing"? Britannian kuluttajaviraston "Watch Dog" laski jo puolisen vuosikymmentä sitten, että uudet dieselmoottorit tuottavat hiilidioksidia yhtä vähän kuin sähköauto, vertailuna oli silloisen hiilivoimalasähkön hyötysuhde.
”Laurikon mukaan vetyä voidaan valmistaa ”kemiallisesti”, hän tarkoittanee metaanin konvertoimista vedyksi tulistetulla höyryllä ja katalyytilla.”
Miksi ihmeessä metaanin pitäisi ”jalostaa” vedyksi? Eikös metaani kelpaa moottoreihin sellaisenaan ja on helpompaa varastoida kuin vety?
Ilmoita asiaton viesti
Ajatuksena on kai, ettei se tuota hiilidioksidia liikenteesssä. Mutta se tuottaa sitä kovertoinnissa, siinä vedyn lisäksi tulee CO2:a, jospa se nesteytetään ja pumpataan maahan. Ei kovin järkevää ja tulistetun höyryn teko vaatii fossiilisia. Lisäksi vedyn varastointi on hankalaa, kuutio nesteytettyä vetyä painaa vain 70 kg, hiilivety 800-900 kg. Vaatii kalliit kryosäiliöt tai 700 barin painesäiliöt tai imeyttämisen platinametallisieneen. Luulisin ajatuksena olleenkin sen, että vedyllä saadaan sähköä polttokennoista, ei vedyn poltto ottomoottorissa (?).
Ilmoita asiaton viesti
Metaania voidaan suoraan käyttää polttokennoissa. En kyllä tiedä, mitä sille hiilelle siinä tapahtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee ulos hiilidioksidina.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs jos vety tuotetaan elektrolyysillä vedestä aurinkosähköllä? Unohtuiko?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elektrolyysi
Oleellista tietenkin on, että sähköä ja vetyä voidaan tuottaa hiilivapaasti jos vain halutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan? Vedyn varastointi ja etenkin tankkaus minua kyllä arveluttavat.
Ilmoita asiaton viesti
On nämä kohtuullisesti ratkaistu mm. BMW:llä Saksassa. Sinänsä vety ei ole järin vaarallinen, vaikka syttymisrajat hapen kanssa ovatkin kaasuista laajimmat, mutta hyvin kevyenä se haihtuu ja nousee ylös ilmassa nopeasti. Aikoinaan isotooppilaboratoriossa ajoin AA-spektrofotometrillä ja käytimme propaania ja vetyä. Vety ei koskaan räjähtänyt, mutta propaani kerääntyi raskaana laiiteistoon ja kerran tömähti, onneksi laitteen suunnittelu esti pahemmat vauriot, irralliset poltin ja pellit vain lensivät kattoon.
Ilmoita asiaton viesti
Vaatisi valtavat aurinkovoimalat, kallista, kallista ja meillä väärä leveysaste. O´baman halllinnon miljardilla taalalla veronmaksajien rahoja tuettu maailman suurin aurinkovoimala ”Solyndra” Nevadassa meni konkurssiin vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalleus on suhteellista. Hallitsematon ilmastonmuutos on vielä kalliimpaa. Hinta saadaan asettumaan kohdilleen kun hiilivedyille laitetaan oikeat haittaverot.
Jos/kun vedylle on menekkiä liikennepolttoaineena, niin Suomen pitkä kesä saadaan talteen aurinkovoimaloissa. Pinta-alaa Suomessa kyllä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastonmuutoksen” kalleudesta nyt ei ole todisteita, meillä siitä olisi vain etua. Verot ovat aina pahasta, annetaan markkinoiden päättää. Pinta-alaa riittää, mutta mitä se maksaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisten haittojen verottaminen on paras tapa ohjata markkinoita vastuulliseen suuntaan.
Ilmastonmuutoksen ”hyödyllisyys” suomalaisille on melko epävarma saatava. Pelkästään havupuuvaltaisille metsille ja metsäteollisuudelle tuhohyönteisten vaikutus voi olla dramaattinen. Pakkastalvet suojelevat nykyisin puustoamme.
Vientivetoisena maana ollaan yleisesti liemessä kun vientimarkkinoilla on vakavia taloudellisia vaikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastuullisuus” on ideologinen kysymys. Nämä skenaariot spekuloidusta ”ilmastonmuutoksesta” perustuvat aina siihen, että ”mahdollisesti” tapahtuu näin. Tällaista nollapohtimista voidaan harrastaa loputtomiin ja verottaa kuluttajia milloin mistäkin. Viennin pääkohteet ovat maita, joita mahdollinen ilmastonmuutos kohtelisi vähiten.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen pakolaisaalto on todella kevyttä keittoa siihen mitä seuraa kun rannikkoalueet joissa on miljoonakaupunkeja muuttuvat asumiskelvottomiksi.
Ilmoita asiaton viesti
No tuo nyt on äärimmäinen kauhukuva, yhtä hyvin voidaan alkaa verottamaan siitä, että asteroidi mahdollisesti putoaa niskaan tai supertulivuori purkautuu. Jos menemmekin kohti uutta pikkujääkautta, siihenkin on todisteita, olemme tehneet hurjalla hinnalla täysin väärät toimet.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaupungin tarvitse veden alle jäädä. Katso miten Kaliforniassa pärjätään kun makea vesi alkaa olla kortilla. Köyhissä oloissa vaikutus on dramaattinen.
Ilmoita asiaton viesti
Katastrofeja noilla alueilla on aina, Bangladeshin tulvat jokavuotisia. Ja kuten sanottua, pelottelu sillä mitä mahdollisesti voi tapahtua on moraalitonta. Se käy fantasiakirjallisuudessa, kuten Risto Isomäen romaaneissa, mutta kun sillä aletaan keräämään rahaa, ollaan hakoteillä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen maailmanlopun pelottelu on ehdottoman tuomittavaa palvellessaan yhden ideologian tarpeita.
Ilmoita asiaton viesti
Elektrolyysilla tuotetussa vedyssä ongelmana on huono hyötysuhde. Käytäsnnössä noin 30 %. Laitteisto myös kuluu.
Energian korvertointi eri muotoiihin vie aina hyötysuhdetta.
Vety on hyvä idea kun saadaan paljon halpaa energiaa vaikka ydinsähköstä. Esimerkiksi fuusiosta. Aurinkosähkökin kävisi, mutta ongelmana on ainakin SUomessa edelleen aurinkosähkön oikullisuus ja korkea hinta. Pilvisyys tiputtaa tuottoa 1/10 osaan.
Niihin netin simulaattoreihin kilovattituntituotosta ei kannata luottaa. Hämärässä kennon häviöt kasvavat, eikä energiaa saa kennosta ulos. Se on erona Suomen ja etelämmän kanssa. Blogissani on lisää yhdestä kennosta 1 kk sitten. 20 W kennon tuotto oli keskellä kesää tavispäivänä alle 10 %.
Sähköautojen laaja käyttöönotto siirtäisi valtavan uuden tehontarpeen voimalaitoksiin ja siirtoverkkoon, koska ne auton moottorit olisivat niissä.
Ja asiahan on ihan perusfysiikkaa ja insinööritiedettä. Jostain syystä se on useille jotain ihan uutta ja fantastista ja ihana fiilis.
Mietin, että järkevintä olisi jatkossa rakentaa taloja, joissa olisi isot vuorokauden lämpöboilerit, johon saisi varastoitua sähköenergiaa noista oikullisiista uusiutuvista lähteistä. Eikä mitään Teslan lion akkuja. 2000 l vettä riittää. Myisivät energiaa halvalla kun on liikaa ja ihmiset ostaisivat sen pois.
Usein yksinkertaisin on kauneinta ja tehokkainta. Ei muutella miksikään. Periaatteessa sen jarrutusenrgian vois muuttaa vedyksi ja polttaa moottorissa tai sähköksi pikkuakkuun. Myös vauhtipyöriä on kokeiltu,mutta niissä on ongelmia. Mm. gyrovoimat ja vaarallisuus onnettomuudessa.
Liikenteen ohjaaminen auttaisi energiatehokkuudessa jos autojen nopeuksia ei pitäisi muutella paljoa. liikennevalot ovat paha energisyöppö.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreille ei käy helsinkitunneli, kun se helpottaisi yksityisautoilua. En tiedä sen hintaa, mutta jouduttaisi liikennettä oleellisesti ja jakeluliikennettä varsinkin.
Samalla saataisiin upea kävelykeskusta, mutta eihän se käy, kun … se ei käy.
Ilmoita asiaton viesti
Plug-in -hybridi on toimiva ylimenokauden kompromissi. Arkiajot voi suorittaa sähköllä, mihin pienehkö akkukapasiteetti riittää. Latausinfraksi riittää autonlämmityspistorasiat. Sähkö on myös ainoa tapa ottaa jarrutusenergia talteen. Pitemmät viikonloppuajot voidaan sitten tehdä polttoaineen turvin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja missä pihvi? Kaksi koneistoa, tuplasti vikaantuvia komponentteja ja kalliimpi hankkia.
Ilmoita asiaton viesti
Jarrutusenergian talteenotto. Pienemmät käyttökustannukset. Paikallinen päästöttömyys. Pienemmät kokonaispäästöt (kunhan hiililauhteen osuus pienenee). Parempi käytännön suorituskyky kuin pelkällä polttomoottorilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jotakuinkin kelvottomia perusteita, mm. Hjallis Harkimo jolla yksi ensimmäisiä Prius-hybridejä on sanonut, että saman se kuluttaa kuin tavallinen autokin.
Ilmoita asiaton viesti
Hjalliksen hybridistä puuttui tuo latausmahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Siis nuo pienemmät päästöt on paikallisesti hetkeksi, kun ajetaan akuilla, ladatessa ne syntyvät voimalassa ja ilmakehä on yhteinen, CO2 leviää kaikkialle.
Ilmoita asiaton viesti
Polttomoottoriauto menee päästöiltään samoihin sähköauton kanssa vain jos sähkö on tuotettu lauhteella. Suomessa lauhteen osuus sähköntuotannosta on vähäinen, joten sähköliikenteen päästöt ovat meidän olosuhteissa polttomoottoriautoja pienemmät.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tässä ”kakkarassa” ei tosin ole huomioitu tuonnin osuutta, joka meillä on poikkeuksellisen korkea, yli 20% keskimäärinkin. Mutta, ei noilla muutamilla varakkaiden hankkimilla hybrideillä kokonaiskuvaan ole kuin mikroskooppinen vaikutus, rauhoittaa kai joidenkin omaatuntoa, jota tämä viherrummutus on koetellut.
http://s14.postimg.org/56n2tci41/image.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Fakta : Kun sähkövoimalaassa otetaan lauhdevoimaa ulos, sähköntuotannon hyötysuhde laskee. Oikeastaan se lauhde on jätettä. Perusfysiiikan termodynaamisen koneen alempi lämpötila nousee. Siinä syy.
Lämpö on usein se hankalin energiamuoto, johon kaikki päätyy. Sen muuttaminen vaikka sähköksi tapahtuu huonolla hyötysuhteella.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on vanha kina, pitääkö yhteistuotannossa päästöt osoittaa sähkölle, lämmölle vai molemmille. Miten vaan, niin joka tapauksessa Suomessa sähköntuotannon päästöt tuotettua energiaa kohden laskevat, kun/jos nämä uudet ydinvoimalat saadaan toimintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen sähköntuotannon rakenteella sähköauton päästöt ovat viidesosa polttomoottoriauton päästöista. Asko Vuorinen: Energiankäyttäjän käsikirja 2009
Ilmoita asiaton viesti
Kuten yllä sanoin, useimmilla meillä ei ole varaa hankkia hybridiä, täyssähköautosta puhumattakaan (> 100 000 ecua), joten noilla muutamalla ei ole mitään käytännön merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin sitten olisi vaikutus, jos kaikki Suomen autot olisivat sähköautoja? Ai niin sähköpula pahenisi entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
”Olisiko sittenkin järkevintä polttaa se hiilivety suoraan auton moottorissa eikä rakentaa kokonaan uutta kallista infraa ”for nothing”?”
Samassa artikkelissa Laurikon mukaan Suomen koko liikenteen sähköistys vaatisi 10% nykyisestä sähköntarpeesta. Ei tunnu paljolta verrattuna öljyinfraan. Ei ole myöskään ”for nothing”. Esim polttovoimalaitoksesta sähköauton liikkeeseen hyötysuhde on tuntuvasti parempi kuin auton tankista pyöriin.
Ilmoita asiaton viesti
No eipä juuri:
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-136…
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa kirjoitetaan CO2-päästöistä, ei hyötysuhteesta. Sekä enrgiatehokkuus että päästöt eivät ole yhdellä mittauksella selvitettävissä, niin että kuluttajavirastollekin tulee tutkittavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, terminen hyötysuhde ottomoottorilla on jotain 25%, dieselllä ehkä 30% ja suuressa hiilivoimalassa noin 40%, mutta sähkön siirto pitkillä etäisyyksillä yksin syö 10%, akkujen lataus/purkaus-syklien hyötysuhde huonontaa edelleen saantoa ja siksi loppurivillä tilanne on jotakuinkin 50:50, eli miksi tämä uusi kallis infra?
Ilmoita asiaton viesti
Yllämainitun Asko Vuorisen kirjan mukaan henkilöautodiesel 25-35%, voimalaitos 40-45. Olisiko tuo autodiisel optimioloissa, voimalaitos on sitä aina, mutta ei auto. Kyllä uutta infraa rakennetaan joka tapauksessa koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin niin, mutta ne siirto- ym. häviöt tasoittavat. Ja talvella toinen puoli sähköstä menee lämmitykseen, polttomoottorista se saadaan ilmaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei muuten nykyisien polttomoottoreiden häviölämpö välttämättä riitä. Vähäpäästöisessä dieselautossa tulee vilu ilman webaston apua. Toisissa lämmitintä avustetaan sähkövastuksella, mikä taas on huonolla hyötysuhteella moottorin ja laturin kautta tuotettua lämpöä. Vanhassa Dodgessani kyllä lämpö olisi riittänyt pienelle kylälle, mutta kulutuskin oli sen mukainen.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä sähköautoista.
Suomessa on noin 3,6 milj autoa. Voi laskea oletukseksi keskitehoksi 80 kW. Autojen moottori teho on noin 288 GW . ( riittävällä tarkkuudella tähän)
Suomen sähköverkon teho on noin 12 GW talvisin, jolloin osa ( 1/3 osa?) tuodaan Venäljältä. Nyt teho on 8,7 GW, tuonti n 2 GW.
(Lisäksi muuten teollisuus käyttää paljon riskialtista venäläistä maakaasua energialähteenä, mikä ei näy laskelmissa. Myös lämpöä tuotetaan siitä.)
Riitävällä tarkkuudella voi sanoa, ettei Suomen sähköverkko pysty edes lataamaan tuollaista tehoa yön aikana jos ajetaan vaikka tunti päivässä. Ammattiliikenne ajaa paljon enemmän, toiset vähemmän. Sähköautoissahan se moottori on voimalaitoksessa.
Tähän tarvitaan vihreää haavemaailmaa ja unelmaratkaisuja ja erikoistöpseleitä, jotka tuottavat itse sähkönsä. Tai ihmiset pysyvät kodeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Oletat laskelmassasi, että kaikkien autojen moottorien hetkellinen yhteenlaskettu maksiteho pitäisi tulla suoraan sähköverkosta. Tämä on täysin väärä oletus, ja laskelmasi on siten täysin väärin. Laskelma pitää tehdä lataustehon, ei moottorin tehon pohjalta. Auton lataaminen kotona vie suurin piirtein saman verran tehoja, kuin sähkökiuas, joten sähköverkon kannalta kyseessä ei ole sen kummempi asia kuin se, että ihmiset saunovat talvipakkasella.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelen oikein. Annoin lähtöarvot. En pitkiä laskelmia. Tiedän, että on kyse yhteistehosta. Luvuista ’näkee’ että auton moottoreissa on suurempi kapasiteetti, huipputeho kuin koko sähköäverkossa.
Lopputulos on , ettei sähköverkko riitä.
Sähkökiuas on iso kuorma, vie 8 kW, 230V 35 A, tai 11,6 A kolmivaiheena. 25A pääsulakkeen kanssa menee 50 % maksimitehosta. Ja on suurimpia kuormia. Onneksi niitä ei käytetä usein. Monissa kohteissa kytketään muu korma pois kiukaan ajaksi. Uudet hellat voivat olla suurempia 11 kW, 16A kolmivaiheena. Hajaseudulla käytetään puukiukaita ja kaasuhelloja tehon rajoitusten ja kalliin pääsulakekapasiteetin takia.
Siis verkkoon lisättäisiin joka yö koko yöksi lisää joka taloon yksi tai kaksi kiuasta, n x 12 A kolmivaihekulutusta. Sen sähkökiukaan 12 A lisäksi. Autojen määrä n. 3,6 miljoonaa.
Sähkökiuasta ei hehkuteta koko yötä ja kaikki talot yhtä aikaa, onneksi.
Olen sähkö-diplomi-insinööri ja osaan laskea nämä.
Ilmoita asiaton viesti
Teholla ei ole merkitystä, autot kuluttavat energiaa.
Jos henkilöauton ajosuorite päivässä on 100 km, sähköautoon pitää yön aikana ladata 10-15 kWh. Ei kuulosta mahdottomalta tässä miljoonan sähkösaunan maassa.
Suomessa sähkön kokonaiskulutus on noin 90 TWh. Jos ajattelemme että liikenne käyttäisi tuosta 10% ja autolla ajetaan 20 tkm/a, riittäisi energia 3 miljoonalle autolle, jotka kuluttavat 15 kWh satasella.
Ilmoita asiaton viesti
Ja lisäys : Sähköautoihin joudutaan laittamaan erillinen esim. diesellämmitin talveksi. Sen voisi laskea mukaan tarvittavaan kulutukseen toiminnalliseen aparaattiin.
Nykydieselin hyötysuhde on niin korkea, että alkaa tulla kylmä autossa sisällä kun se lämpö käytetään. Eli voisi arvioda lähenneltävän 100 % hyötysuhdetta tarvittavalle liikkuvalle aparaatille.
Ilmoita asiaton viesti
Diesellämmittimet sähköautoisssa ovat todella harvinaisia. Akuista saa hyvin tehoa myös lämmitykseen. Uusimmissa automalleissa käytetään lämpöpumppuja, joilla saa auton lämpimäksi hyvin pienellä energiankulutuksella.
Dieselmoottorin hyödysuhde on tyypillisesti 45 %, parhaimmillaan 50-60 % (lähde: Wikipedia).
Ilmoita asiaton viesti
Kyse oli koko liikkuvan aparaatin hyötysuhteesta. Ei pelkän dieselmoottorin. Hukkalämpö hyödynnetään lämmitykseen. Pitää ymmärtää mitä lukee.
Sähköauton ajomatka tippuu testeissä puoleen kun käytetään sisälämmmitystä. SInne se toinen puoli menee. http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/2014…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vertailussa jälleen kerran (tarkoitushakuisesti?) lasketaan sähköautoihin mukaan energiantuotannon päästöt, mutta unohdetaan nämä päästöt sopivasti bensa-autojen laskelmista. Kyllä, sähköntuotanto aiheuttaa päästöjä, kun akkuja ladataan. Päästöt eivät tosin ole todellisuudessa lähellekään niin suuret, kuin huonoin mahdollinen hiilivoimalla laskettu skenaario.
Myös öljyntuotanto aiheuttaa erittäin suuret päästöt. Siinä vaiheessa, kun bensa on saatu vasta auton tankkiin, eikä autolla ole vielä ajettu metriäkään, on bensa-auto jo saastuttanut enemmän kuin sähköauto.
Jos halutaan tehdä vertailuita sähköautojen ja bensa-autojen välillä, olisi asiallista laskea molempiin mukaan energiantuotannon päästöt, tai sitten jättää ne pois molemmista laskemista. Muuten luvut eivät ole millään tapaa vertailukelpoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautojen kohdalla unohdetaan ne uudet materiaalit, joiden kaivannais/prosessointiteollisuudet kuluttavat paljon fossiilisia, akuissa litium, moottoreiden tehomagneeteissa harvinaiset maametalllit.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tämäkin. Ja totta sekin, että bensa-autojen valmistamiseen kuluu myös metalleja ja energiaa. Ja bensa-autojen öljyjenvaihdot ym. huoltotoimenpiteet, mitä sähköautoissa ei tarvita, kuluttavat energiaa. Jos kuitenkin katsotaan autojen koko elinkaaren päästöjä, niin väittäisin, että nämä autojen valmistamiseen liittyvät päästöt ja niiden mahdolliset erot sähköautojen ja bensa-autojen välillä ovat aika lailla merkityksettömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Entä akkujen kestävyys?
Ilmoita asiaton viesti
No, jenkeissähän tehtiin tämä tutkimus, joka todisti että jättimaasturi Hummer on ekologisempi kuin hybridi Prius.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän verkkoa selaamalla löytyy tuota yhtä Hummer-tutkimusta vastaan 100 muuta tutkimusta, jotka osoittavat, että näin ei ole. Yleensäkin lähdekritiikki olisi erittäin tervetullutta. Jokin paperi ei ole luotettava vain siksi, että siihen on kirjoitettu päälle ”tutkimus”. Se on luotettava sitten, kun se on julkaistu jossakin vertaisarvioidussa luotettavana pidetyssä julkaisussa. Ymmärrän kyllä, että öljyteollisuus ja sen ympärillä pyörivä muu teollisuus on huolissaan vanhojen liiketoimintamalliensa murenemisesta, mutta joku raja pitäisi olla väärän tiedon levittämisellä.
Ilmoita asiaton viesti
Autojen ominaisuuksista tai hinnoista ei nyt yleensä tehdä tieteellisiä vertaisarvioituja tutkimuksia. Olen varma, että vastineeksi löytyy how many vihreää tutkimusta aiheesta. Riippuu mitä otetaan tutkimukseen mukaan, vanhan autoteollisuuden rauta on halpaa ja tunnettua teknologiaa, sähköauton uutta ja eksoottista, näiden painotus alkulähteille asti saattaa olla oleellista. Pysyn väitteessäni.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän ohi otsikon, mutta oletko perehtynyt bioetanolin lisäyksen vaikutuksiin? CO2-päästöjähän sen käyttö lisää, mutta nostaako jopa autoilijan kustannuksia. Minulla on sellainen hytinä, että tämä uusin bioseos lisää kulutusta öbaut 0,3 -0,5 litraa sadalla.
Mitä mieltä olet?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittelin tuosta aikoinaan e10bensiinin kolumnistina:
http://www.e10bensiini.com/2011/01/ekobensiini-e10…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia! Aivan samaa mieltä. Vihreiden en kuitenkaan usko lopettaneen uskoaan mm. bioetanolin lisäämiseen.
Ilmoita asiaton viesti